Yksinkertaisesti sanottuna kirjapainaminen on kohopainamisen muoto, jossa teksti tai kuva on kohopinnalla, joka muistuttaa kumileimasinta. Muste levitetään kohopinnalle, ja sitten teksti tai kuva siirretään painamalla paperia suoraan sitä vasten.
Kirjapainolle on ominaista kuvaelementtien tarkkuus ja terävyys, korkea värikylläisyys ja lievä kohouma arkin kääntöpuolella.
Kirjapainon lyhyt historia
Yleisestä uskomuksesta huolimatta irtokirjapaino keksittiin Kiinassa vuonna 1041 ja neljä vuosisataa myöhemmin Euroopassa
Vaikka kirjapainon keksimisen tarkat yksityiskohdat ovat edelleen epäselviä, useimmat tutkijat uskovat Johannes Gutenbergin keksineen sen Mainzissa, Saksassa, noin vuonna 1440. Hänen keksimänsä säädettävän kirjasinmuotin ansiosta oli mahdollista valaa useita kirjasimia kerralla ja painaa kirjoja ennennäkemättömällä nopeudella
Kirjapaino säilyi ensisijaisena painomenetelmänä aina 1800-luvulle asti, vaikka nämä myöhemmät teollistuneet painokoneet erosivatkin radikaalisti Gutenbergin ajan koneista.
Kirjapainomenetelmiä on käytetty yli 1000 vuotta. On uskomatonta, miten paljon aikaa on kulunut tästä painotyypistä siihen, mitä nykyään tutkitaan 4D-painotekniikkana. Ensimmäiset painolaatat olivat tasaisia puulevyjä, joissa oli tasainen, sileä pinta, johon painettava kuva luotiin viiltämällä (kolottamalla) pois alueet, joita ei ollut tarkoitus painaa
Tämäntyyppistä levyä käytetään joskus vielä nykyäänkin taiteelliseen jäljentämiseen (puupiirros ja kaiverrus). Kirjapainon keksiminen ja kirjapainon laajamittainen kehittäminen liittyivät ensin yhdistelmälevyjen luomiseen, jotka koostuivat kirjaimista ja merkeistä, jotka oli sulatettu tai leikattu erikseen.
Nykyään kirjapainossa käytettävät tekstilaatat valmistetaan käsin erikseen valetuista kirjaimista ja merkeistä tai ne valmistetaan kirjapainokoneilla (monotypia ja linotypia) tai valokuvauslaitteilla
Kirjapainon erilaiset kuvitukset painetaan stereotyyppisistä painolohkoista, jotka on valmistettu etsaamalla (sinkografia) tai kaiverruksella. Alku- ja jälkilevyt erotetaan toisistaan
Kirjapainolaatat ovat litteitä painolaattoja, myös kirjasin- ja stereotyyppilohkoja, joista ne painetaan suoraan
Tähän luokkaan kuuluvat myös niin sanotut joustavat levyt, joihin kohokuvio tehdään syövyttämällä aihioita metallilevyyn tai ”pesemällä” kantolevylle levitettyyn fotopolymeerikerrokseen.
Toissijaiset levyt eli stereotyypit valmistetaan ensisijaisista levyistä, yleensä useiden kopioiden valmistamiseksi tai kaarevien levyjen valmistamiseksi rotaatiopainokoneella tapahtuvaa painamista varten
Nykyaikaiset sekundäärilaatat ovat valettuja metallilevyjä, puristettuja muovi- tai kumilevyjä tai sähkösereotypialevyjä.
Mihin kirjapainoa käytetään?
Levyjen valmistuksen suhteellisen yksinkertaisuuden ja nopeuden (erityisesti tekstin jäljentämisessä), tuotteen korkean laadun ja suuren tuottavuuden ansiosta kirjapainoa käytetään laajalti sanomalehtien, aikakauslehtien, kirjojen ja nelivärikuvitusten painamiseen
Kirjapainotekniikkaa käytetään erityisesti esimerkiksi hääkutsujen, postikorttien tai käyntikorttien valmistuksessa, sillä sen avulla on helppo saada aikaan korkealaatuinen tuote, joka ei varmasti jää huomaamatta
Kirjapainotekniikalla pyritään samaan tavoitteeseen kuin tekstiilipainotekniikalla. Tavoitteena on saada aikaan ylellisen näköinen, silmää ja kosketusta miellyttävä tuote, joka jättää vastaanottajaan suuren myönteisen vaikutelman. Käyttämällä sopivia tekniikoita ja oikeita materiaaleja voit luoda vaatteita, kirjoja, sanomalehtiä… korkealaatuisempia. Silkkipainatuksella tai sublimaatiopainatuksella saavutetaan nämä tulokset, mutta tekstiilissä. Paperille tehtäviin edellä mainittuihin tarkoituksiin kirjapainotekniikka on parempi.
Kirjapainon edut ja haitat
Kirjapainolla voidaan tuottaa korkealaatuisia töitä suurella nopeudella, mutta se vaatii paljon aikaa säätää painokone eri paksuisille kirjasimille, kaiverruksille ja levyille.
Kirjapainolaattojen valmistamiseen ja painokoneen säätämiseen kuluvan ajan vuoksi monet sanomalehdet ovat siirtyneet offsetpainamiseen. Monet julisteet ovat siirtyneet valokuva- tai UV-painatukseen
Tätä suuntausta vastaan kirjapainajat ovat kehittäneet valoherkästä muovikalvosta valmistettuja painolaattoja, jotka voidaan kiinnittää metalliin.
Se siitä kirjapainoa käsittelevästä artikkelistamme. Jos olet kiinnostunut, haluat laajentaa sisältöä tai sinulla on jotain annettavaa, kerro meille 🙂
Voit jatkaa muiden mielenkiintoisten artikkelien lukemista painotyypeistä, kuten linssikuvapainosta tai tamponipainosta.